Tänään
meidän piti käydä pikapikaa kantamassa loput halot puupinoon, tökkiä
talon nurkkakepit paikoilleen ja rientää sitten siivoamaan
vuokrakämppää. No, halot jäivät kantamatta ja kämppäkin siivoamatta kun
talon merkkaus olikin odotettua haasteellisempi homma.
Tonttihan kasvaa nyt lähes kolmimetristä horsmaa, joten jo tontin rajalinjojen löytäminen tuotti haasteita. Meillä ei tietenkään ollut mitään niittotyökaluja mukana. Narua onneksi löytyi pakun perästä ja vesurilla huidottiin horsmat ja vattupensaat nurin. Kun rajoille saatiin naruilla suorat linjat helpottui homma huomattavasti.
Silti tarkkojen mittojen ottaminen rajoilta tontin keskiosaan oli vähintäänkin haasteellista. Puoli yhdeksän illalla löimme viimeisen terassin nurkan paikoilleen. Äitini ja Kari palauttivat samoihin aikoihin Matiaksen mummulareissulta, ja Karilla oli mukana pitkä mitta jolla miehet vielä tekivät tarkastusmittaukset. Ihan hyvältä keppien paikat lopulta näyttivät ja heittoa ei ollut kuin korkeintaan viitisen senttiä (käsivaralla mitattuna).
Huomiseksi jäi vielä talon kulmien merkkaaminen tontin rajoille, sillä tuo tämän päiväinen ahkerointimme jää kaivurin jalkoihin maanantaina.... Niin ja ne iänikuiset halot.
Tonttihan kasvaa nyt lähes kolmimetristä horsmaa, joten jo tontin rajalinjojen löytäminen tuotti haasteita. Meillä ei tietenkään ollut mitään niittotyökaluja mukana. Narua onneksi löytyi pakun perästä ja vesurilla huidottiin horsmat ja vattupensaat nurin. Kun rajoille saatiin naruilla suorat linjat helpottui homma huomattavasti.
Silti tarkkojen mittojen ottaminen rajoilta tontin keskiosaan oli vähintäänkin haasteellista. Puoli yhdeksän illalla löimme viimeisen terassin nurkan paikoilleen. Äitini ja Kari palauttivat samoihin aikoihin Matiaksen mummulareissulta, ja Karilla oli mukana pitkä mitta jolla miehet vielä tekivät tarkastusmittaukset. Ihan hyvältä keppien paikat lopulta näyttivät ja heittoa ei ollut kuin korkeintaan viitisen senttiä (käsivaralla mitattuna).
Huomiseksi jäi vielä talon kulmien merkkaaminen tontin rajoille, sillä tuo tämän päiväinen ahkerointimme jää kaivurin jalkoihin maanantaina.... Niin ja ne iänikuiset halot.
Oikealle pitkälle sivulle on raivattu polku ja linjalanka on paikoillaan.
Kolmimetristen horsmien seassa mittaaminen ei ollut ihan helppoa.
Tämä näky on pian historiaa. Harmi.
Mikko seisoo paikalla jossa ensi kesänä on toivottavasti ruokapöytä ja ruokailuerkkeri. Vasemmalla näkyy tontin rajalanka.
Kommentit